Koirankoulutuksen suurin este asuu omistajan päässä – Carol Dweckin ajattelutavat eettisessä eläinsuhteessa infograafi
Koirankoulutuksen suurin este asuu omistajan päässä – Carol Dweckin ajattelutavat eettisessä eläinsuhteessa
Kun puhumme koiran käyttäytymisongelmista, katse kiinnittyy lähes aina eläimeen. Mietimme, miten saisimme koiran lopettamaan hihnarähjinnän, hyppimisen tai yksinolon tuhotyöt. Kasvatustieteilijänä haluan kuitenkin kääntää katseen sinne, mistä kaikki vuorovaikutus todellisuudessa alkaa: omistajan omiin uskomuksiin ja ajattelutapaan.
Psykologian professori Carol Dweck on tullut maailmankuuluksi teoriastaan, joka jakaa ihmisen asenteet kahteen luokkaan: muuttumattomuuden ajattelutapaan (fixed mindset) ja kasvun ajattelutapaan (growth mindset). Tämä kasvatustieteen peruspilari kääntyy nerokkaasti koiramaailmaan ja määrittää sen, onko suhteesi lemmikkiin eettinen kumppanuus vai turhauttava umpikuja.
Muuttumattomuuden ajattelutapa lukitsee koiran rooliin
Muuttumattomuuden ajattelutavassa ihminen uskoo, että ominaisuudet, älykkyys ja luonne ovat kiveen hakattuja. Koiramaailmassa tämä asenne näkyy lauseina, joissa eläin leimataan pysyvästi: ”Se nyt vain on luonteeltaan vihainen”, ”Tuo rotu on niin itsepäinen, ettei se opi” tai ”Se tekee sitä ilkeyttään”.
Kun omistaja omaksuu tämän ajattelutavan, koulutus tyssää ennen kuin se on edes alkanut. Virheet ja epäonnistumiset arjessa nähdään todisteena siitä, että koira – tai omistaja itse – on huono. Jos naapurin koira ohittaa hihnassa mallikkaasti, muuttumattomuuden ajattelutapaa potevalle omistajalle nousee pintaan kateus ja riittämättömyys: ”Heillä on käynyt vain hyvä tuuri luonteen kanssa.” Tämä asenne johtaa siihen, että muutoksesta luovutaan, ja koira suljetaan loppuelämäkseen hankalan leiman taakse.
Kasvun ajattelutapa näkee haasteet datana
Kasvun ajattelutavassa uskotaan, että taidot, käyttäytyminen ja kyvyt kehittyvät harjoituksen, oikeiden menetelmien ja ajan myötä. Se ei tarkoita utopistista ajatusta siitä, että jokaisesta koirasta voi tulla agilityn maailmanmestari, vaan realistista ymmärrystä siitä, että käyttäytyminen voi muuttua.
Kun koira rähisee hihnassa, kasvun ajattelutavan omaava omistaja ei leimaa koiraa vihaiseksi. Hän toteaa:”Koira on tällä hetkellä stressaantunut ja sen tunnetila on vaikea. Me voimme harjoitella uuden tavan toimia.”
Tässä eettisessä lähestymistavassa arjen epäonnistumiset eivät ole katastrofeja, vaan arvokasta dataa. Jos koulutus epäonnistuu, se ei tarkoita, että koira on tyhmä. Se tarkoittaa vain sitä, että valittu menetelmä tai kriteeri oli tilanteeseen väärä, ja omistajan on opittava muuttamaan omaa toimintaansa.
Eettinen vuorovaikutus vaatii omistajan kasvua
Eettinen lemmikkisuhde ei ole sitä, että vaadimme koiralta täydellisyyttä sosiaalisen median luoman feikkimaailman mukaisesti. Se on sitä, että me aikuisina suostumme itse oppimaan ja kasvamaan. Koiran käyttäytyminen heijastaa aina sen senhetkistä hyvinvointia, stressitasoa ja niitä oppimispolkuja, joita olemme sille tarjonneet.
Kun valitset kasvun ajattelutavan, otat vastuun arjen vuorovaikutuksesta. Et mene puolustuskannalle, kun eläinalan ammattilainen antaa palautetta, vaan otat sen vastaan mahdollisuutena tulla paremmaksi turvasatamaksi koirallesi.
Katso oppi infograafina!
Olen tiivistänyt näiden kahden ajattelutavan erot konkreettisiksi arjen esimerkeiksi alle olevaan infograafiin. Kumman sarakkeen puolelle sinun ajatuksesi kääntyvät arjen haastavissa tilanteissa?
Miten asenteesi vaikuttaa koiran arkeen ja oppimiseen?
Tilanne / Haaste |
🔴 Muuttumattomuuden ajattelutapa (Kiinteä ajattelutapa) |
🟢 Kasvun ajattelutapa (Kasvun ajattelutapa) |
|---|---|---|
Koira rähisee hihnassa |
”Se on luonteeltaan vihainen ja itsepäinen. Sille ei voi mitään.” |
”Koira on tällä hetkellä stressaantunut. Se voi oppia uuden tavan toimia.” |
Koulutus epäonnistuu |
”Minä olen huono kouluttaja, eikä tämä koira edes halua oppia.” |
”Tämä menetelmä ei toiminut meille. Kokeillaan toista reittiä.” |
Muiden onnistumiset |
Tuntee kateutta tai huonommuutta, kun naapurin koira tottelee täydellisesti. |
Inspiroituu muiden onnistumisista ja kysyy: ”Miten he tekivät sen?” |
Koiran virheet arjessa |
Virhe on todiste siitä, että koira on ”tyhmä” tai ”huonotapainen”. |
Virhe on arvokasta dataa siitä, mitä pitää harjoitella lisää. |
Palaute asiantuntijalta |
Ottaa vinkit henkilökohtaisena kritiikkinä ja menee puolustuskannalle. |
Ottaa palautteen vastaan oppimismahdollisuutena kehittyä omistajana. |
Lopputulos suhteessa |
Umpikuja. Tilanne turhauttaa, stressi kasvaa ja suhde koiraan etääntyy. |
Jatkuva kehitys. Vuorovaikutus paranee ja koiran hyvinvointi lisääntyy. |
Lue lisää hankkeen taustoista
Olen luonut blogiin oman erillisen sivun, josta löydät tämän Suomen tiedetoimittajien tukeman hankkeen virallisen esittelyn ja sen teoreettiset taustat (kuten Nussbaumin ja Seligmanin opit).
👉 Lue lisää hankkeen taustoista täältä!

Kommentit
Lähetä kommentti