Tekstit

Tunnista lemmikin stressi ja muuta omaa toimintaasi

Kuva
Tunnista lemmikin stressi ja muuta omaa toimintaasi Kun seuraavan kerran kohtaat sosiaalisessa mediassa viraalin eläinvideon, pysähdy hetkeksi. Mitä algoritmi jättää kertomasta? Katso eläimen korvia, silmiä ja kehon kieltä. Näetkö iloa, vai näetkö stressieleitä, jotka on peitetty hauskalla taustamusiikilla? Valta muuttaa digitaalista eläinkuvaa on meillä. Valitsemalla sen, mitä klikkaamme, jaamme ja tuemme, luomme maailmaa, jossa eläimiä kohdellaan tuntevina yksilöinä – sekä ruudun takana että omassa olohuoneessamme. Kiltti koira vai henkinen sulkeutuminen? Terve eläin on luonnostaan utelias ja aloitteellinen. Hän tekee omia valintoja. Stressattu ja opitusti avuton koira ei osoita iloa, halua leikkiä tai tutkia ympäristöään. Opitun avuttomuuden tunnistaminen lemmikistä voi olla haastavaa, koska eläin vaikuttaa usein ulospäin kiltiltä ja rauhalliselta. Kyseessä ei kuitenkaan ole rentous, vaan eläimen henkinen sulkeutuminen. Eläimen kehonkieli paljastaa sisäisen stressin, joka ilmenee es...

Kadonnut yhteys: Miksi pelkkä eläimen katsominen ruudulta vääristää lasten eläinsuhdetta?

Kuva
  Kadonnut yhteys: Miksi pelkkä eläimen katsominen ruudulta vääristää lasten eläinsuhdetta? Viimeaikaiset uutiset ja julkinen keskustelu kotieläinpihoilta kertovat surullista kieltä siitä, miten kohtelemme muita eläviä olentoja. Kotieläinpihojen omistajat ovat raportoineet toistuvista tilanteista, joissa lapset ja nuoret ajavat eläimiä takaa, riepottelevat niitä tai häiritsevät niiden lepoa. Vielä huolestuttavampaa on se, että vieressä seisovat aikuiset katsovat tilanteita toimettomina, puuttumatta asiaan edes silloin, kun työntekijät huomauttavat asiasta. Tämä ilmiö ei ole pelkkää harmitonta kurittomuutta tai huonoa käytöstä. Kasvatustieteellisestä näkökulmasta katsottuna kyseessä on oire huomattavasti vakavammasta yhteiskunnallisesta muutoksesta: sekä aikuisten että lasten syvästä vieraantumisesta luonnosta ja elävistä olennoista. Kokonainen sukupolvi on kasvamassa maailmaan, jossa aito, kunnioittava kosketus eläimeen on korvattu keinotekoisella ja pinnallisella suhteella. Sosiaa...

Viraalivideot eivät kerro kuinka opettaa ja kouluttaa lemmikkiä oikein

Kuva
  Viraalivideot jättävät kertomasta, kuinka opettaa ja kouluttaa lemmikkiä oikein Viraalitekoälyvideoissa koirat pystyvät vaikka mihin. He tanssivat kuten ihmiset, toimivat kuten supermiehet tai ovat muuten täydellisiä. Tavalliset kotikoirat arjessa ovat kaukana tästä kuvasta. Oikea oppiminen vaatii kärsivällisyyttä ja taitoa kouluttajalta. Oman koiran kouluttaminen on vuorovaikutuksen opettelua parhaimmillaan. Koiran kannattaa antaa tehdä koulutuksessa omia valintoja mahdollisimman paljon. Tarkoitus on, että molemmilla on hauskaa. Carol Dweck ja kasvun ajattelutapa eläinsuhteessa Psykologi Carol Dweck puhuu kasvun ajattelutavasta. Kun tuomme kasvun ajattelun osaksi eläinsuhdetta, ymmärrämme, ettei koiran käyttäytyminen ole pysyvä ominaisuus. Se on viestintää. Koulutuksessa pyrimme löytämään oikean tavan tukea koiraa oppimaan. Positiivista kasvun ajattelutapaa soveltavan ihmisen on oltava tietoinen omasta ajattelustaan ja asenteistaan. Ajattelua määrittää karkeasti kaksi erilaist...

Mitä koira todella kertoo – ja mitä me haluamme nähdä?

Kuva
  Mitä eläin todella kertoo – ja mitä me haluamme nähdä? Kun eläin päätyy valokuvaan tai videolle, emme katso pelkästään eläintä. Katsomme myös omia odotuksiamme, kokemuksiamme ja tunteitamme. Yksi kuva voi herättää ihastusta, huolta tai suuttumusta. Samalla unohdamme helposti, että kuva näyttää vain yhden hetken paljon pidemmästä tapahtumaketjusta. Eläin ei kuitenkaan elä ihmisten tulkintoja varten eikä sosiaalisen median logiikalla. Se toimii oman lajinsa ehdoilla. Juuri tästä syystä kirjoitin hiljattain mielipidekirjoituksen Maaseudun Tulevaisuuteen. Halusin herättää keskustelua siitä, miten helposti rakennamme vahvoja käsityksiä eläimistä yksittäisten kuvien, videoiden tai otsikoiden perusteella. Kysymys ei koske vain yhtä eläintä tai yhtä tapahtumaa. Se liittyy paljon laajempaan ilmiöön: siihen, millaisen suhteen rakennamme luontoon ja eläimiin. Jos tulkitsemme eläimiä vain ihmisen tunteiden kautta, vaarana on, että eläimen oma todellisuus jää sivuun. Siksi pidän tärkeän...

Eettinen ja positiivinen eläinsuhde arjessa

Kuva
  Eettinen ja positiivinen koirasuhde arjessa Selaatko sinäkin iltaisin sosiaalista mediaa ja pysähdyt katsomaan uskomattoman inhimillisiä videoita, joissa koira ”hymyilee” syyllisenä tai kissa ”kyynelehtii” tekoälyn avustuksella jotain uskomattoman inhimillistä? Nämä videot keräävät miljoonia tykkäyksiä, ja ne on helppo kuitata harmittomana viihteenä. Digitaalisen mediaympäristön epätodellisuudessa piilee kuitenkin riski. Kun tekoälyn algoritmit palkitsevat äärimmäisiä reaktioita, eläimen todellinen hätä, stressi tai pelko tulkitaan usein väärin. Söpöksi brändätty viraalivideo voikin todellisuudessa normalisoida eläimen huonoa kohtelua ohittaen lemmikin kokemus- ja tunnemaailman. Lajienvälinen arki ja eläimen oikeus kukoistaa Miten voimme ymmärtää lemmikkiämme ja rakentaa reilumpaa lajienvälistä arkea? Yksi vastaus löytyy filosofian ja positiivisen pedagogiikan risteyksestä. Filosofi Martha Nussbaumin (2022) mukaan niin ihmisellä kuin eläimelläkin on oikeus sellaiseen elämään, jo...